KIRJOITTAJA




K U K A

Laura, 29-vuotias helsinkiläistynyt varkautelainen. Esikouluopettaja, elämästä utelias ja hyvin paljon itsekseen viihtyvä. Entinen lifestyle-bloggaaja, joka ei kokenut hommaa omakseen ja silti kaipaa turhanpäiväistä kirjoittelua kun ei ole osannut päiväkirjaakaan pitää sitten vuoden 1998.

M I T Ä

Kaunokirjallisuutta ajoista ennen omaa syntymääni, kertomuksia sodista ja niiden keskeltä. Kauniita tarinoita, klassikoita ja painavaa hömppää. Elämäkertoja ihmisistä, joita ihailen, kehuttuja uutuuksia ja tarinoita, jotka tempaavat mukaansa. Kirjoja, joiden nimet kuulostavat kauniilta tai kannet ovat hurmaavia. Harry Pottereita yhä uudelleen. Oikeastaan ainoa genre, johon en koske, on chick lit, arkea, ihmissuhteita ja vaatteita osaan elää itsekin, niistä minun ei tarvitse lukea.

M I S T Ä

Yleensä kirjastosta työmatkan varrelta, mutta myös kierrätyskeskuksista ja divareista, ystävien ja sukulaisten hyllyistä. Kirjakaupoista kerran kahdessa vuodessa, kun en malta odottaa löytöjä, omasta hyllystä kun kaikki muu on luettu, vaikka projektina olisikin lukea se kokonaan ennen muita.

M I S S Ä 

Bussissa mahdollisimman lähellä kuljettajaa, mieluiten heti siinä takana täysin omassa rauhassa. Kotona sohvalla tai pöydän ääressä samalla ruokaa napsien. Joskus myös raitiovaunussa ilman määränpäätä, koska mikään ei ole niin rauhoittavaa kuin istua kakkosen reitti kaksi kertaa ympäri hyvä kirja käsissään. 

M I L L O I N  

Illalla ennen nukkumaanmenoa, töistä tultua kun en ole malttanut päästä kirjaa käsistäni. Työmatkoilla linja-autossa, paitsi jos kirja on huono tai päähän koskee päivän melut. Lastenkirjoja töissä ääneen sohvalla poikittain, kotona makuuasennossa nukahdan heti. 


M I T E N

Yleensä tunteella, tunteita herättämättömät yritän opetella jättämään kesken. Nauttien kirjoista ja kirjallisuudesta, en olemalla kirjakriitikko, siihen hommaan on valittuina muita alallaan kovin päteviä henkilöitä. Asetan tavoitteita omaksi huvikseni ja lasken niitä jos siltä tuntuu. Jos elämä koostuukin eritäytteisistä pakkopullista, lukemisen en halua koskaan olevan sitä, edes voisilmällä.

M I K S I

Koska rakastan vaikuttavia tarinoita, ajatusta uuteen maailmaan pääsemisestä poistumatta kotisohvalta. Koska opin uutta, avarran maailmankatsomustani ja ymmärrän kokematta kaikkea itse. Koska maailma on tärkeä nähdä ja silmät on hyvä pitää auki myös niiden epämiellyttävien asioiden kohdalla. Koska kaikki koskee myös meitä, halusimme tai emme.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti