torstai 1. kesäkuuta 2017

TOUKOKUU KUVINA JA KIRJOINA

    

Toukokuussa olen hamstrannut uusia viherkasveja ja suihkutellut niitä lähes joka päivä. Olen viettänyt kaksi koko vuoden parasta viikonloppua, toisen ystäväni kanssa Arabian katufestareilla, toisen siskon ja mieheni kanssa Maailmakyläilemässä viikko sitten. Olen syönyt hurjan määrän katuruokaa, Kimmon tekemää aasialaista ja kotiinkuljetettua safkaa, ja ehkä myös aika monta Kitkat-patukkaa kun niitä on alakerran lähikaupasta alkanut löytymään. Olen reissuhaaveillut Oslosta, Vietnamista, Singaporesta ja nyt uusimpana Sri Lankasta ja hankkinut jo koiralle hoitajan matkan ajaksi, oli määränpää mikä tahansa. Olen ostanut kaksi uutta raitapaitaa ja culottes-housut Monkista, koska kolmen vuoden jälkeen voisin joskus laittaa jalkaani muutakin kuin mustat pillifarkut. Olen käynyt eskareideni kanssa niin luonnontieteellisessä museossa kuin Korkeasaaressakin, ja eilisen Kisahalliretken jälkeen huokaisin, että illan retkihedari oli viimeinen ehkä vuoteen tai pariin. Muutama viikko vielä töitä, ja on aika taas jättää yksi aikakausi elämässä tavalla tai toisella taakse.

KUUKAUDEN LUETUT KIRJAT

01. Tuomo K. Silaste : Warkaus 1918 (6.5.)

KUUKAUDEN OSTETUT KIRJAT

Aki Ollikainen : Nälkävuosi
Elisa Aaltola : Eläimet yhteiskunnassa

Kaikkea ja vaikka mitä tuokokuussa tein, mutta aika vähän ehdin/jaksoin/viitsin lukea, tulin lukeneeksi. Kuukauden eka oli useamman päivän pakkotahkoaminen mielenkiintoisesta aiheesta aika amatöörimäisesti kirjoitettuna, joten en siitä koskaan edes postausta saanut tehtyä. Kaksi viimeisintä oli taas sellaisia jalat alta -kokemuksia, ettei mikään niiden jälkeen ole meinannut tuntua miltään. Butcher's Crossing vain kasvaa päässä mitä kauemmin lukemisesta on, Bad Feminist taas nyrjäytti monia ajatuksia entistä enemmän siihen tiedostavampaan suuntaan, ja ärsyynnyn muun muassa lukiessani lastenkirjoja ja bongatessani sieltä yksisilmäistä sukupuoliroolittelua tai fat shamingia. Hieman alkaa olla sellainen fiilis kuin eräässä paidassa, jonka jossain päin sosiaalista mediaa näin: "If you are not angry, you are not paying attention". Ja silti, onneksi, niin tuo Gayn teos kuin aiempi sielukirjani Meriläisen & Särmän Opas hauskempaan elämään kertoo, vihainen voi olla myös rennosti. Sitä minä nyt haluaisin olla, nyt kun tuntuu taas pitkästä aikaa siltä, että olen saanut takaisin sen vallan, jolla ylipäätään omiin valintoihin, mielialoihin ja keskittymiskohteisiin voin vaikuttaa. Kun hartioilta on tippunut sellainen määrä painoa, jota en edes etukäteen olisi kuvitellut jaksavani kantaa. Varsin vapauttavaa, sanoisin.

No, ehkä kesäkuussa lukusaldo taas kasvaa, kolme viikkoa vielä töitä ja sitten koittaa loma. Niin pitkä, etten edes tiedä mitä kaikkea tekisin. Enkä edes vielä tiedä missä päin Suomea se päättyy, ja se tuntuu varsin kutkuttavalta ajatukselta. Kun kaikki on omissa käsissä ja silti avoinna. Pitkästä aikaa.

4 kommenttia :

  1. Minunkin toukokuuni jäi lukemisen suhteen laihaksi, vaan niinhän sitä joskus käy.

    Mitä tiedostavampi on, sitä vaikeampi joskus on elää ja tuo paitateksti kuulostaa aika oikealta, jotenkin. Vaikka itsekin pyrin olemaan rento-angry. Mutta kyllä nykyään jää useat elokuvat ja kirjat kesken ihan vain, koska ei kykene nielemään sitä kaikkea, mitä ne joskus tarjoavat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha joo, tässä voisi myös kliseisesti todeta että "tieto lisää tuskaa", mutta niin se todella tekee. Mutta mielummin näin kuin vähän aivot narikassa vaan nielee kaiken vastaan tulevan :D Ja luettujen kanssa toukokuussa laatu kyllä korvasi määrän, kesällä voisi vielä enemmän syventyä vaikkapa klassikoiden pariin. <3

      Poista
  2. Tuo on muuten totta; Butcher's crossing on Williamsin kirjoista jäänyt kaikista eniten mieleen kummittelemaan vaikka lukemisesta on jo kauan aikaa, ja vaikka toisaalta taisin nauttia ehkä Stonerin ja Augustuksen lukemisesta enemmän. Bad Feminist pitäisi kyllä lukea, siitä on kuullut pelkkää hyvää. Ja hyvää tulevaa kesälomaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on, sen tunnelma oli jotenkin taianomainen, ja nimenomaan siinä vaiheessa, kun kirja oli oikeastaan jo takana! Nautinnollinen lukukokemus, ei todella kalpene muiden Williamsin teosten rinnalla. Ja lue ihmeessä, se on myös pelkkien kehujensa arvoinen, ehdottomasti! :-*

      Poista