maanantai 20. helmikuuta 2017

ONNEA ON

Koska on maanantai, loma ja sellainen pieni self help -henkinen olo, eikä seuraavaa luettavaa kirjaa ole näillä hieman joka suuntaan jakautuneilla keskittymisillä nyt ihan hetkeen näkyvissä tänne blogiin blogattavaksi (ja ennen kaikkea koska minun pitäisi nyt kirjoittaa kymmensivuista esseetä vuorovaikutuksesta ja autismin kirjosta), ajattelin vanhojen hyvien tapojen mukaan listailla muutamia asioita, jotka tekevät minut onnelliksi, nimenomaan juuri nyt, juuri tässä hetkessä, koska niitä sitä on ainakin itsensä kaikkein haastavin nähdä. Joten oi maanantai, täältä pesee.






♥ No se loma. Ei ehkä tarvitse erikseen perustella, mutta paitsi että se tulee tarpeeksi levon kannalta, se tulee tarpeeseen niin monella muullakin tapaa, etten ehkä edes uskoa voisi. Ja se tulee tarpeeseen myös, koska olen ensimmäistä kertaa vuosiin pimittänyt yhtä kirjaa itselläni niin kauan, että olen siitä jo euroja velkaa kirjastolle. Ja anteeksipyynnön velkaa seuraavalle tunnolliselle opiskelijalle, joka halunnee siitä myös pian esseensä kirjoittaa.

♥ Kahvi. Oi kahvi!! Vannoutunut teenjuoja on kääntänyt tänä vuonna kelkkansa, mutta taistelen edelleen sitä vastaan, että joisin kahvia arkena. Koska ikuinen taipumukseni koukuttua liikaa asioihin, haluan olla edelleen jatkossakin ihminen, joka pääsee töihin ilman kofeiinimyrkytystä.

♥ Tuleva syksy. Ok, se miten se tekee nyt onnelliseksi, on ehkä lähinnä käsitteellistä onnea, tietoa jostain tulevasta muutoksesta, mutta yllättävän hyvin se potkii silti jaksamaan arkea kun tietää, että edessä on ihan jotain muuta. Jotain sellaista, että tätä hetkeäkin saattaa joskus tulla ikävä.

♥ Kolme kirjaa kesken, eikä se edes harmita. Luen yhtä romaania (Augustus!), yhtä tietokirjaa (Sapiens!) ja yhtä runokirjaa (!!!!!) (Nähty. Elämä.), ja koska kaikki on niin erilaisia, ei haittaa syventyä aamubussissa romaaniin, iltaisin tietokirjaan ja kaiken muun välissä yksittäisiin runoihin, joiden seurassa kerrankin en tunne itseäni runotyhmäksi*

♥ Se, että itseasiassa minulla on Goodreadsin mukaan neljä kirjaa kesken, mutta koska kirjoitin yhden niistä tilapäivitykseen, että "tämä on niin huono, että lopettaisin kesken, jos en lukisi Helmet-haastetta varten", päätin lopettaa kesken. Ja se tekee onnelliseksi, koska pinttynyt tapani lukea kaikki kurakin loppuun asti alkaa viimein murtua. En toki halua kirjoittaa vain ja ainoastaan hyvistä kirjoista, mutta alan viimein ymmärtää, etten myöskään halua tuhlata aikaani huonojen lukemiseen. Vaikka ne miten maagisesti voisikin "yllättää lopuksi". Harvapa jo ensimetreillä huonolta vaikuttava niin on tehnyt.

♥ Uudehko kirja-instagramtilini, @mitaluimmekerran. Kerrankin saa postata vaikka päivittäin, ilman että  kirjakuvan jälkeen katoaa 2-5 seuraajaa. Kirjakuvat, oman henkilökohtaisen ig-profiilini selfiet. (Okei, ne saa myös aina pienen kadon aikaan, mutta sen ilmiön sentään tunnistan itsessänikin seuraajana.)

♥ Se, että käytin juuri tunnin instagramissa, täällä blogissa ja ihan ruokapöydän tuolilla tätä hetkeä kuvaten ja kuvaillen, enkä tehnyt lainkaan sitä, mitä kuvissani väitin, eli kirjoittanut esseetä. Eikä siitä tullut huono omatunto, koska ehtiihän sitä. 


(*runotyhmä on ihminen, joka on opetettu yläkoulussa ja lukiossa, että jokainen luettu runo pitää ehdottomasti tulkita, koska muuten olet ihan vain huono. Ja se pitää myös tulkita oikein, koska alitulkinta saa sinut näyttämään laiskalta ja ylitulkilta vähän sekapäiseltä. Itse kallistuin aina jälkimmäiseen.)

18 kommenttia :

  1. Mulla taas on niin päin, että vannoutunut kahvinjuoja on alkanut juoda tänä vuonna myös teetä. :D

    Molemmat IG-tilisi ovat seurannassa. ;) Ja peukuttaisin tuota viimeistä kohtaa, jos se olisi mahdollista. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Töissä ja aamuisin teetä, viikonloppuna kahvia, tällä voisi jatkaa pidemmällekin! Ja kiva että seuraat.

      Poista
  2. Ihana kirjoitus! Nykyään osaan jättää kirjoja kesken, mutta tunnistan vielä itsessäni tuon "tylsä mutta en keskeytä koska luen jotain listaa/haastetta varten". Ehkä senkin asian saan joskus korjattua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja kyllähän välillä on itseään hyvä haastaa, en myöskään halua alkaa liikaa lipsua tavoitteestani lukea vähän kaikentasoisia kirjoja, mutta ihan kaikkea sitä ei kyllä välttämättä tarvitse aina lukea. :D

      Poista
  3. Runotyhmä, ihana termi! :D Tunnistan myös itseni siitä, mutta olen kans ajatellut, että jos sitä vielä pystyisi itseään fiksuntamaan sillä saralla.

    Ja jep, huonojen kirjojen kesken jättäminen on opettelua vaativa ja kenties elinikäinen harjoitus. Silloin tällöin on mukavaa haastaa itsensä ja lukea jokin huonolta tai tylsältä vaikuttava kirja loppuun (etenkin klassikot tai muut merkittävältä tuntuvat kirjat ovat sellaisia), mutta joskus on myös pakko luovuttaa ja käyttää aika johonkin paremmin natsaavaan kirjaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se varmaan onnistuisi ainakin itselläni parhaiten ihan vain lukien niitä runoja enemmän! En tajua miten niistä niin suuret traumat onkin tulleet, ne on kirjallisuuden pakkohiihtäminen minulle, haha :D

      Poista
  4. Eiiih, kukaan ei ole runotyhmä, on vain erilaisia runoja, erilaisia runojen lukijoita ja erilaisia runojen tulkitsijoita! Pyhpah vanhalle opettajallesi, jos hän on saanut sinut uskomaan itsesi runotyhmäksi. Terveisin peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja :-*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se ehkä olikin enemmän piikki sinne vanhaa opettajaa kohtaan kuin omaa runojen ymmärtämistä. :) mutta samoin kuin proosassa, joku teksti aukeaa toiselle ja toinen taas toiselle, niinhän se menee.

      Poista
  5. Monia, hyviä asioita. Ja ihania kirjakuvia. ♥ Minä en ole jaksanut erottaa omaani ja blogini Instaa, vaan olen postaillut sitä sun tätä. Joskus ajatus kirjaprofiilista houkuttaa kyllä.

    Hyvää lomaa! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :-* Kirjaprofiili on ollut mukava, vaikka en juurikaan mitään erityisen henkilökohtaista omassakaan jaa, on se silti ollut jo vuosia salainen profiili, ja sellaisena sen olen halunnut pitää. Kivemmalta on tuntunut erottaa kirjatkin siitä, kun en niitä tuonne omaan juurikaan ole edes saanut tuotua. :)

      Poista
  6. Ihana postaus, ihania onnellisia asioita! <3

    Olen vannoutunut kahvin juoja joten hymyilin leveästi kahvin löytämisellesi. Kyllä, kahvi on niin mahtava asia (sanon täällä nytkin kahvikuppi läppärin vieressä).

    Olet seurannassa instassa! Minä en ole erotellut omaa elämääni ja kirjainstaa, vaan ne kulkevat somasti käsi kädessä... tosin suurimpaan osaan kuvistani kuuluvat jollain lailla kirjat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Silloinhan se meneekin oikein mainiosti, minä taas en koskaan oikein tuonne omaan osannut tuoda kirjakuvia niin paljon kuin olisin halunnut, ja muutenkin seuraajat ovat sinne henkilökohtaiseen profiiliin tainneet muista syistä tulla, oli kiva sitten ne lopulta toisistaan erottaa. :)

      Ja haha, join kymmenisen vuotta sitten Oslossa asuessani jatkuvasti kahveja, mutta se sitten jäi! Nyt täytyy olla tarkkana että pysyy hallinnassa tämä puuha, toleranssi on niin pieni että esimerkiksi iltapäiväkahvit vie automaattisesti yöunet.. :D

      Poista
  7. Voi ihana onni!♥ Nauti lomasta ja kirjoista, mut tekee onnelliseksi tuo runokirjan lukeminen ja se, että runotyhmästä aletaan päästä eroon vähän joka puolella! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nautin, kiitos :-* Se on kieltämättä varsin hienoa, pitkään sitä vastaan itsekin hangoittelin, mutta luulen että voisin tuon jälkeen jo tarttua johonkin muuhunkin teokseen! ;>

      Poista
  8. Voih ♥ Ihania juttuja, kertakaikkiaan. /Tiia

    VastaaPoista
  9. Ihana kirjoitus! <3 Toivottavasti loma on ollut hyvä!

    Musta on tullut viime vuosina vannoutunut kahvinjuoja, vaikka olin aina ennen teeihminen. Mihin sitä vielä ehtiikään vuosien varrella kehittyä...

    Ja runotyhmä, mikä termi! Tunnistan noita ajatuksia ja kokemuksia myös kouluajoilta, oi voi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Loma oli ihana, on se vain ihmisen parasta aikaa haha! Ja hah, tuota termiä vastaan kyllä pitäisi oikeasti taistella, mihin kaikkeen se kouluäidinkieli pystyykin välillä! :D

      Poista