maanantai 2. tammikuuta 2017

JOULUKUUN LUETUT JA MUUT ASIAT


Joulukuu oli kyllä mitä tyypillisin kuukausi, jos noita nyt vuoden 2016 mittarilla mitattaisiin. Osaisin kertoa siitä noin sadalla erilaisella negatiivisella sanalla, sukeltaa juuri siihen kurjaan ärsyttävyyteen, joka on leimannut hetkiä nyt oikein kiitettävällä orjallisuudella. Kuvailla harmautta, ankeutta ja tasapaksuutta, epäonnistumisen fiiliksiä ja kaikkea sitä, mikä nyt ylipäätään vain kerralla ottaa päähän. Koska niinhän se menee. Se kasvaa, mihin keskittyy. Ja koskee aivan takuulla myös negatiivisuutta ja marinaa.

Joten niinpä kerronkin lempihetkiäni joulukuusta. Joulukuussa minut teki onnelliseksi aamiainen Relove-kahvilassa Kimmon kanssa. Vegaaninen ruisleipä, myöhemmin kylkeen vielä haettu smoothie ja kauralatte, latte! Laura "en juo kahvia" K on ylittänyt itsensä ja maistellut pari kertaa toisen kupista varovasti, Kimmo kun juo kahvinsa kermalla. On se aika hyvää. Itse löysin aamuihini kahvilat ja kauramaidolla tehdyt, se se vasta hyvää onkin. Vallan stereotypistä tässä ajassa, mutta siinäpähän sitten on. Ja kahden tunnin tauoton puheliaisuus on myös taattu. (Kokeilin myös juoda yhden kupin eräänä iltapäivänä jaksaakseni tehdä verkkotentin. Juu, tentti meni hyvin,  yksi asia lisää mistä olen onnellinen, seuraavan yön yöunet eivät niinkään. Tai positiivisesti, sanotaan, että oli aika vauhdikkaita unia kun viimein sitä unta sain.)


Käytiin myös talvipuutarhassa ja se oli kaunis. Jos olisin rikas ja ihana, tai muuten vain esimerkiksi kuninkaallinen, rakennuttaisin tuollaisen oman itsellenikin. Onneksi siihen saakka, eurojackpot-voittoa odotellessa, voin lainata tuota kaupungin. 

Ostin aika hyviä joululahjoja. Tai siltä ainakin tuntuu, kun isoäiti raportoi päivittäin miten uudet dekkarit vievät mennessään, viimeisin viesti on tullut 3:20. Mukava, että osui nappiin. Muillekin ostin kirjoja, myös yhden vaaleanpunaisen käsintehdyn maapallon siskoni kanssa, kuusi kanaa ja vuohenkin. Aatto oli ihana, sellainen kuin se on aina. Yllätyksettömyys ja perinteet, ne ovat ehdottomasti minun juttuni.

Luin myös niitä kirjoja. Lukujumi iski lomalla, koska armoton väsymys sai niin keskittymättömäksi, että olen haalinut itselleni kesken ennätykselliset neljä kirjaa, mutta mikäs kiire sitä pinoa on purkaa.  Laskin nyt hetkeksi kaikki pois käsistäni, tein ihan muuta, katsoin vuorokaudessa kaksi kautta SKAMia ja kaipasin onnellisena Osloon, latasin puhelimeen Duolingon ja jatkoin norjan opiskelua, vaikka sitä joskus ihan joten kuten olenkin osannut puhua.

Ja niistä kirjoista joita luin, luin ihan hirveän hyviä. Listan ensimmäinen oli ainoa, joka ei oikein vakuuttanut, mutta ei sekään vuoden floppi -listalle päässyt. Eniten rakastin Vaarin onkivapaa, ja tulin hurjan onnelliseksi kun huomasin, että sitä oli muutkin lukeneet, koska hehkutin. Eniten arvostin Sotapuiston perikatoa, sitä luin taas itse kun muut hehkuttivat.



Ja mitä kaikkea onnellista vielä.

Joulujuhla, niiden zombien kanssa ja ilman, meni hurjan mainiosti, vaikka olinkin kuumeessa. Lapsilla oli hauskaa, joten aikuisillakin oli. Sain niin hyviä belgialaisia suklaita eräältä perheeltä, että hieman onnellisesti itkettää kun ne jo loppuivat. Ei olisi yhtään sama fiilis ostaa niitä itse itselleen.

Heräsin hirveän monena yönä siihen, että pieni ystävällinen häntä nukkui kainalossani. Kuvasin muutaman kauniin auringonnousun aamuna, jotka muuttuivat kauniiksi, ihan vain koska näin auringon. Vietin viisi tuntia isovanhempieni luona, sain ukilta joululahjaksi Helsingin sanomat ja keskustelin maailmanpolitiikasta. Näin vanhaa lukioaikaista ystävää, jonka kanssa istuimme melkein kolme tuntia pubissa teellä, koska kahvilat eivät Varkaudessa enää olleet auki. Unohdin maksaa verikokeen jossa kävin, mutta ystävällinen hoitaja soitti perään eikä lähettänyt laskua laskutuslisineen. 

Eniten olin onnellinen siitä, miten mielettömiä ihmisiä ympärilläni on. Maailman ihanimpia isovanhempia, joiden lähes 90-vuotisessa elämässä olen saanut olla ihanan kauan mukana. Viestejä ystävältä, joka ymmärtää jo puolikkaasta sanasta, pitkä puhelu toiselta, jolle ei tarvitse selittää. Halaus työkaverilta, rakkautta täyteen piirretty kuva töistä. Kuusivuotiaan kuiskaus, että taitaa olla hieman rakastunut hetkellä, jolloin koin olevani aivan kaikkea muuta kuin rakastettava esikoulunopettaja.

Joten kyllä, aivan oli sen näköinen vuoden viimeinen kuukausi kuin koko viime vuosikin. Valonpilkahduksia täynnä kun ne vain osasi nähdä.

12 kommenttia :

  1. Huuh, onneksi niitä valonpilkahduksia on, vaikka ne joskus onkin vaikea nähdä.

    Olet ties monesko jo, joka sanoo, että joululomalla oli lukujumia. Itsellä sama. Luin loman aikana kaksi kirjaa, mikä on omalla mittapuullani vähän, sillä lomat ovat yleensä niitä hetkiä, kun luen ahmien pinon kirjoja! Mutta ei sille mitään voi. Minäkin aloitin monta, ja mikään ei edennyt huoh.

    Ja toi Skam! Kääk miten joku teinidraama voi olla noin koukuttava?! En edes kehtaa myöntää mihin asti viime yönä valvoin sen parissa. Vielä on pari jaksoa toista kautta katsomatta ja ilmeisesti sen kolmosenkin pystyy jostain jo näkemään? Jos löydän enkkusubeilla, niin se on hyvästi ensi yön unet myös! :D

    Ai niin ja haha, mä olen myös aika herkkä kahville. Juon kyllä nykyään päivittäin 1-2 kuppia, mutta sen myös huomaa, kun saan kahvia. Joskus S keittää ja sitten sanoo, että taisi tehdä virheen / loi juuri monsterin :D Yksi kuppi on ok, kaksi menee, mutta sen jälkeen kierrokset kasvaa, puheelle ei tule loppua ja suunnilleen aina rakastan koko maailmaa. :D Ja kauralatte on niin parasta, koska en oikein välitä soijalatesta ja lehmänmaitoa en käytä, niin kauramaito on niin parasta joskus, kun tekee mieli sitä lattea.

    Ihanaa uutta vuotta Laura! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tämä lukujumi lomalla on nyt hieman outo, mutta toisaalta kesälomani alkoi vastaavalla, joten ehkä sitä voi välillä tehdä jotain muutakin. :D Onneksi oli Yle Areena ja se ihana ihana Skam, että voikin tosiaan olla noin täysin eri kohderyhmälle tehty sarja HYVÄ! Yritin ensin pokkana väittää K'lle, että se oli hyvä, koska Oslo ja norjan kieli, mutta ääh, se oli hyvä koska se sarja oli vaan niin hyvä. Että sitä kolmoskautta vaan odotellessa :D

      Ja mä join kerran vahingossa latten makeuttamattomalla mantelimaidolla, se ei ollut kovin loistava kokemus. Onneksi on kauramaitoa!

      Sitä samaa sinne :-*

      Poista
  2. Ihana postaus, ja oi mikä auringon nousu! Tällaisista tulee niin hyvälle mielelle aina. Yritän itse usein synkimpinä aikoina huijata itseni positiiviseksi, keksin esim. 5 hyvää asiaa päivästäni, ja sitten kirjoitan ne erääseen ihanaan vihkoon. :D Niitä vanhojakin sivuja on sitten ihana myöhemmin selailla.

    Mulla on myös samanlaisia kokemuksia kahvinjuonnin aloittamisesta! Olin ennen vannoutunut teen juoja, mutta niin vaan sitten pikkuhiljaa tapahtui hurahtaminen, ja nykyään kahvia on saatava joka päivä (myös teetä). Mutta ei mitään juhlamokkaa, hyi, vaan kunnon lattea sen on oltava!

    Hyvää uutta vuotta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan loistava tapa! Ja niinhän se mieli toimii, sen saa aidosti myös huijaamalla toimimaan niin kuin haluaa, sen vaan kun muistaa niin saa niistä vähän ankeimmistakin hetkistä ihan siedettäviä :)

      Ihanaa uutta vuotta sinullekin! <3

      Poista
  3. Itselläni ei ollut mitään varsinaista joululomaa, vaan olin välipäivinä normaalisti töissä. Olin kuitenkin haaveillut lukevani pyhinä kirjoja, mutta pah, ei siitä mitään tullut. Ehkä sitä alkaa olla sen verran väsynyt näin loppuvuodesta, että joskus pitää vaan pötkötellä ja olla tekemättä mitään.

    Valon pilkahduksia sitä pitää ilman muuta tähyillä eikä pimeyteen kuikuilla. Pilkahduksia nimittäin riittää vaikka kuinka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun kerrankin on oikeasti aikaa levätä, sitä myös huomaa kuinka väsynyt siinä arjessa on ollut. Mutta onneksi se lepääminen ja mitääntekemättömyyskin on mitä parhainta lepoa, sen avulla sitä jaksaa sitten taas eteenpäin. :) Niiden ja pilkahdusten voimalla!

      Poista
  4. Siis mikä juttu tää Skam on! Oon törmännyt siihen nyt joka paikassa ja oon ihan hämmentynyt :D Siis tv-sarja joo, mutta onko se oikeasti niin hyvä?

    Jep, minullakin on tällä hetkellä liian monta kirjaa kesken. Yhden sain loppuun, mutta aloitin sitten heti uuden. No, jospa se tästä.

    Valoisampaa tammikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se on! Niin taitavaa ja realistista teinidraamaa, että en kestä miten hyvä se onkin. :D Ainakin nuo kaksi ensimmäistä kautta vei ihan täysin mukanaan, kolmatta odotellessa. Haha, parempi kuin yksikään kirja nyt tähän hetkeen, täydellinen oman arjen nollaus. :) Ja ehtiihän niihin kirjoihinkin taas syventyä, joskus on hetkiä kun lukee täydellä painolla yhtä, toisena taas mikään viidestä ei vie niin intensiivisesti mukanaan kuin toivoisi. Tai ne kaikki vie kerralla, mutta onneksi nämä on joka tapauksessa aika positiivisia ongelmia. :D

      Sitä samaa sinne! <3

      Poista
  5. Miten ihana postaus! <3 Valonpilkahduksia onneksi löytyy aina, kun vaan tosiaan osaa niitä etsiä. Täytyisi vaan itsekin muistaa tuo useammin, eikä keskittyä niihin surkeisiin juttuihin. Koska aina löytyy jotain hyvääkin, ihan varmasti.

    Ja tuota Skamia minäkin ihmettelen, kaikkialta kuulee miten hyvä se on :D Sen verran kiinnostaa kyllä nyt jo minuakin, että täytyy varmaan hypätä tähän junaan mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, sen kun vain muistaisi niinä hämärämpinäkin hetkinä! :)

      Ja hyppää! Areenassa ne on helposti saatavilla, ja sarjan alkupään jaksot ovat ihan lyhyitä, noin vartin mittaisia, siinä saa nopeasti selville kiinnostaako katsoa enempää. Tai omassa tapauksessani, on katsonut huomaamattaan koko ensimmäisen tuotantokauden ja aloittelee jo toista.. :D :D

      Poista
  6. Ihana kirjoitus Laura, ja mahtavaa, että myös niitä valonpilkahduksia on :) Talvipuutarhat on ihania - itse vietin juuri eilen aikaa Kaisaniemen kasvitieteellisessä. On älyttömän rentouttavaa vaan olla vihreyden keskellä, kun ulkona on kylmää ja pimeää <3 Et joo, oma talvipuutarha mulle kans, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :-* Ja sinne talvipuutarhaan vielä perhosia ja muuta ihanaa sekaan, niin olisi ihan mainio tapa viettää vaihtoehtoisia talvipäiviä kun talviunillekaan ei aivan saa vaivuttua..

      Poista