lauantai 27. elokuuta 2016

PUOLI VUOTTA KIRJABLOGGAAJANA

Puoli vuotta, se on ehkä lyhyt aika koko bloggaajaurallani, mutta pitkä aika se tuntuu tämän nimenomaisen blogin seurassa olevan. Se tuntuu pitkältä, koska kirjojen parissa teen todella jotain mistä nautin, ja se tuntuu pitkältä, koska tähän väliin on mahtunut jo 71 postausta ja nelisenkymmentä luettua kirjaa. Eli enemmän kuin jonain aikaisimpina aikoina kahtena vuonna yhteensä. Mutta koska mikäpä sen parempaa kuin blogien pienimuotoiset merkkipäivät, kirjoittelin hieman ylös asioita, jotka lukemiseni kannalta ovat muuttuneet, kiitos kirjabloggaamisen.



Luen hurjasti enemmän ja se näkyy. Vuosina '14 ja '15 luin kumpaisenakin 31 kirjaa, nyt ollaan menossa jo 50. parissa. Tekee mieli lukea, kun sille oikeasti on aikaa, mutta tekee mieli lukea, koska luetusta kirjasta seuraa myös keskustelua, ajatustenvaihtoa ja oman lukemisensa jäsentelyä.

Luettavien pino on kasvanut loputtomaksi. Tämä tuntuu välillä ihan mahdottomalta, mutta kaukana on ajat, jolloin haahuilin kirjastohyllyjen välissä miettien mitähä ihmettä lukisin seuraavaksi. Kirjablogeista bongaa jatkuvasti uusia lukusuosituksia, kirjoja, joihin tekee mieli tarttua ihan heti. Samalla sitä huomaa löytäneensä itselleenkin myös ne uudet lempikirjailijat, ja jos ei muuta keksi, voi aina tarttua Alice Munroon tai Tove Janssoniin, ja lukujumitkin ennaltaehkäistyy kun tietää yhden luettuaan pääsevänsä pian jo seuraavan hyvän pariin.

Luen enemmän tuoretta kirjallisuutta. Muistan alkuvuodesta silmäilleeni Helmet-kirjastojen lukuhaastetta ja pohtineeni mistä ihmeestä saan tietoa muka tänä vuonna julkaistusta kirjallisuudesta. Ja yhtäkkiä huomaan että luen jo kahdeksatta tänä vuonna ilmestynyttä teosta. Ilman kirjablogeja uutuudet menivät ehkä enemmän ohi, mutta nyt huomaan hurjalla innolla selailevani kustantajien katalogeja, etsiväni tietoa uusista, odottavani esikoisteoksia ja vanhojen lemppareiden uutuuskirjoja.

Luen parempia kirjoja kuin ennen. Ehkä olen tutustunut paremmin omaan kirjamakuuni, mutta olen vuoden mittaan tarttunut varsin hyvin hyvien kirjojen selkämyksiin ja siirtänyt ne kirjanmerkkeineen kangaskassiini, joka kulkee mukanani töiden ja kodin väliä. Muiden bloggauksista, niin kehuvista kuin kriittisistäkin saa myös hurjan hyvää esimakua siitä tykkääköhän jostan yhtään vai ei, toisaalta taas syksyn uutuuksien kanssakin on käynyt hyvä tuuri, olen enemmän tai vähemmän tainnut rakastaa niitä kaikkia. Tiedän paremmin mikä minulle toimii, ja jätinpä tässä kuussa oikeasti jo yhden kirjan keskenkin, kun ei vain alkumetreillään napannut. Ja se on varsin historiallista, se oli nimittäin ensimmäinen kirja viiteen vuoteen, jota en jatkanut alkua pidemmälle. Ja ehkä ensimmäinen ikinä, jonka tietoisesti keskeytin, muut ovat vain yrityksistä huolimatta unohtuneet, jääneet muiden jalkoihin.


Luen jostain syystä enemmän kotimaista kuin koskaan aikaisemmin. Tänä vuonna viidestäkymmenestä luetusta tai luettavasta kirjasta 29 on ollut kotimaisia, ja vaikka luulin aina lukeneeni paljon suomalaista kirjallisuutta, pieni kurkistus Goodreads-tilastoihin näytti täysin muuta. Olen sitä toki aina lukenut, mutta reilusti enemmän silti käännöskirjallisuus on ollut hyllyssäni edustettuna. Nyt kotimaiseen on kuitenkin hurahtanut, olen rakastunut siihen, että luen kielellä, jolla kirja on kirjoitettu. Sen kauneus, sanojen käyttö ja lauseiden rakenne tuntuu ihan toiselta, kun välissä ei ole kirjailijan ja lukijan välillä ketään, ajatus tulee suoraan sellaisena kuin se on eteeni rakennettu. Käännöskirjallisuuden kanssa tulee eteen myös jostain syystä enemmän huteja, mutta mistä se johtuu, en ole aivan varma. Kuvittelisi, että käännettäviksi ei ne suurimmat flopit pääse, mutta sitten taas toisaalta taidan tuntea genreni ulkomaisen kirjallisuuden parissa huonommin, tartun herkemmin vahingossa liian viihtellisiin tai kliseisiin kirjoihin. Ja luota liikaa Goodreads-tähtiin, ne kurjat kun esimerkiksi veivät minut Kaiken sen valon jota emme näe pariin, ja noitakaan tunteja elämästäni en enää koskaan takaisin saa, hah.

Kulutan kirjastopalveluita varsin hurjaan tahtiin. Tällä hetkellä varausjonossa on 12 kirjaa, tänä vuonna ehdottomasti suurin osa luetuista on kirjastosta. Opettelin viime syksynä lainaamaan vain yhden, maksimissaan kaksi kirjaa kerrallaan ja opin eroon ikuisista myöhästymismaksukierteistä. Ja suuri kiitos Helmet-kirjastojen maksuttomalle varauspalvelulle, ilman sitä uutta  ja puhuttavaa kirjallisuutta tulisi luettua huomattavasti vähemmän.

Olen tarttunut useammin myös tietokirjoihin. Ihmettelin vielä vuosi sitten Meksikossa siskoni poikaystävän lukuvuorossa ollutta talouspoliittista kirjaa ja mietin kuka ihme lukee tietokirjallisuutta vapaaehtoisesti, ja vielä matkalukemisenaan. Minä, vuoden päästä tuosta hetkestä.

Saatan lukea uudelleen jo aiemmin lukemani kirjan. Kun lukee paljon, ei tunne enää niin vahvasti, että kaikki jo kertaalleen luettuihin käytetty aika olisi uudelta pois. Haluaisin lukea vanhoja lempikirjoja vielä enemmänkin uudelleen, ehkä sitten kun tämä syksyn uutuuskirjojen kirjastopino pienenee ja voin syventyä enemmän taas oman hyllyn teoksiin. Ehkä luen viimein Täällä Pohjantähden alla -trilogian loppuvuonna uudelleen, siitä olen haaveillut kuitenkin vasta viimeiset viisi vuotta.


Keskustelen kirjoista enemmän, luonnollisestikin. Mutta sen lisäksi, että keskustelen silloin tällöin omassa kommenttiboksissa ja sitä hieman useammin muiden, tulee kirjoista puhuttua myös enemmän vapaa-ajalla ja internetin ulkopuolella. Kyllä, varsin erikoista sinäänsä, jos käyttää kuussa keskimäärin kolmevuorokautta lukemiseen, että siitä vielä sitten puhuukin. Jännä.

Luen kriittisemmin. Vaikka yritän edelleen pitää vahvasti kiinni siitä, ettei lukeminen ole minulle tavoitteellista toimintaa, vaan rakas harrastus, huomaan pohtivani jo lukiessa enemmän mitä tästä haluan sanoa blogissani. Jos jostain kirjasta ei pidä, on tärkeää tiedostaa miksei, mutta lähiaikoina olen yrittänyt löytää myös hyvistä kirjoista enemmän syitä miksi niitä rakastan. Enää ei riitä, että tuntuu vain siltä, piti tai ei, haluan osata perustella myös miksi. Silloin myöskään toisten mielipiteet ei mene niin tunteisiin, huomaan nimittäin vieläkin, että jos perusteetta vain lyttää jonkun toisen lempparin, saa se aikaan varsinaisen kuohahduksen, haha.

Bloggaaminen tuntuu hurjan mukavalta. Kirjablogikulttuuri on noin tuhannesti enemmän minun juttuni kuin muut blogit, tämä puuha tuntuu yhteisöllisemmältä, kotoisammalta, kaukana siitä naistenlehtimäisestä editorial-kulttuurista, joka elämäntapablogit on viime vuosina valloittanut. Niilläkin on yleisönsä, enkä niitä kritisoida halua, mutta tämä kotoisuus, maanläheisyys ja yhteisöllisyys tuntuu vain hurjan omalta.

Tulee vain lähinnä mieleen, että miksi en tajunnut tehdä tätä jo aikaisemmin?

23 kommenttia :

  1. Pääasia että olet mukana nyt! Minulle tämä blogisi on ollut ihana löytö, pidän tyylistäsi kirjoittaa ja odotan innolla uusia postauksiasi :) Kirjablogimaailma on tosiaan paljon maanläheisempää ja kotikutoisempaa kuin life style-blogien ja siksi viihdyn itsekin näissä ympyröissä paremmin.
    Ja hei, se ikuinen lukupino joka vain kasvaa ja kasvaa... ;) Kirjabloggaajan ikuinen ongelma! ❤

    T. Kirjakirpun Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana kuulla! Ja tämä on, ja rakastan tätä kommentointikulttuuriakin, ei muualla tule itse näin aktiivisesti kommentoitua tai niitä myös saatua! On ihana kun saa tutustua muihinkin bloggaajiin, löytää jatkuvasti uutta seurattavaa, olla osana tätä porukkaa. :) Ja juu niin kyllä kasvaa, mutta onneksi sekin taitaa lopulta olla varsin positiivinen ongelma :D

      Poista
  2. Täällä Pohjantähden alla on kyllä huikea! Mäkin unelmoin sen uudelleenlukemisesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on! Luin sen vielä sellaiseen aikaan, että olisin saattanut jopa olla osaamatta arvostaa sitä, ja rakastin sitä silti. Ehkä sen aika uudelleen olisi jo pian. :)

      Poista
  3. Kylläpä on puoli vuotta mennyt nopsaan! Tuntuu kaiken lisäksi siltä, että olisit aina ollut täällä :) Kirjablogiyhteisö on kyllä mahtava, se todella tuntuu oikealle yhteisölle jossa jokaista arvostetaan. Ja samoin minäkin huomaan lukevani paljon enemmän uutuuksia kuin ennen. Varauslista vain kasvaa ja pinot nousee. Harmillisesti täällä kirjastonkirjojen varaus maksaa, ilman sitä tulisi varmasti varattua vielä enemmän. Nyt varaan vain ne joiden lukemista en malta odottaa. ...Joka toisaalta voi kyllä olla hyväkin juttu, muuten en ikinä selviäisi yöpöydän kirjapinoista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ilmainen varaaminen on vähän petollista, kun listalla on koko ajan yli 10 kirjaa, ja parhaimmillaan ne tupsahtavat kirjastolle vielä yhtaikaa :D Mutta eipähän ole valinnan vaikeutta mitä lukisi seuraavaksi. ;> Ja ihana olla täällä, tänne oli alusta asti hyvin tervetullut fiilis saapua! Kiitos siitä teille ihanille, on ihana olla osa kirjabloggaajaporukkaa :)

      Poista
  4. Puoli vuottako jo meni, tuntuu, että olisit kirjablogannut jo kauemmin! Huippua kuulla, että olet viihtynyt ja olet kyllä ollutkin ihailtavan aktiivinen bloggaaja :)

    Nyökyttelin suunnilleen kaikille listaamillesi asioille, jotka olet huomannut puolen vuoden aikana. Tuntuvat varsin samoilta näin melkein kuuden vuoden jälkeenkin, hyvässä ja pahassa :D Pahoja juttuja ovat siis loputon luettavien pino ja kirjastolainojen ryöstäytyminen käsistä. Jälkimmäiseen olen havahtunut tässä vuoden sisällä, sillä varaukset muuttuivat vihdoin täälläkin maksuttomiksi ja voi olenko käyttänyt sitä hyväkseni, terveisin 40 lainaa ja kahdeksan varausta. Järkyttävää, mutta silti niin ihanaa!

    Hei, mun pitäis kans lukea Täällä Pohjantähden alla. Opiskelen historiaa, joten tuntuu aasilta, etten ole lukenut sitä koskaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ollut elämäntilanne, jossa on aikaa lukea.. :D Saa nähdä kauanko kestää, mutta ehkäpä blogi-innostus riittää vaikka lukisin tulevaisuudessa vähemmänkin. Ja en kestä että tulevalla, joskin toki väliaikaisella asuinpaikkakunnallani varaukset taas maksaa, mutta toisaalta, ehkä siellä sitten pitääkin keskittyä opintoihin eikä kaunokirjallisuuteen.. :D

      Ja lue, se on ihana. Klassikkopaikkansa ansainnut!

      Poista
  5. Jälleen sulta tosi kiva postaus. Mielenkiintoisia juttuja :)
    Bongasin tuosta yhdestä kuvasta Rosa Liksomin Hytti nro 6. Se odottelee mulla hyllyssä tuolla, ja mua alkoi kiinnostaa, että mitä sä siitä pidät?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :> En ole sitä itseasiassa vielä lukenut, tän postauksen kuvituksena kun toimii kuvat kevään kierrätyskeskuslöydöistä! Noista olen vasta neljä saanut luettua, kolme taas oli jo aiemmin luettuja, mutta kauan hyllyyn metsästettyjä, loput vielä odottelevat vuoroaan. Ehkä myöhemmin syksyllä kun kirjaston varausjonon pahin uutuusruuhka on saatu purettua ja olisi taas aikaa enemmän oman hyllyn kirjoille!

      Poista
  6. Laura/ Lukuisan tavoin minäkin nyökyttelin oikeastaan jokaiselle merkitsemällesi kohdalle. Etenkin tuo lukupinojen kasvaminen ja täyttyminen mitä mielenkiintoisemmilla (kotimaisilla) uutuuksilla on tuttua itsellenikin. Myös blogattavien kirjojen pino on aika korkea, mutta eipähän ainakaan ole sitä ongelmaa, että ei tietäisi, mistä kirjoittaa.

    Täällä Pohjantähden alla on todella hyvä trilogia. En ymmärrä, miksi aikoinaan välttelin sen lukemista niin kauan.

    Tsemppiä tuleviin kirjabloggaus(vuosiin)aikoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen aloittaminen oli huomattavasti työläämpää kuin itse lukeminen! Mutta suurin kynnys minulla on ollut Sinuhe egyptiläiseen tarttua, sekin ihan turhaan! Sen taisin lukea vuosi sitten, ehkä. Senkin voisi joskus lukea uudelleen, ei nyt ihan heti tosin, mutta joskus, ehkä, tulevaisuudessa :D

      Ja kiitos, into ei ainakaan taida nyt ihan heti loppua kesken!

      Poista
  7. Mukavaa, että olet viihtynyt kirjablogimaailmassa. :) Minullakin on kotimaisen kirjallisuuden ja uutuuksien lukeminen lisääntynyt roimasti oman blogin myötä. Ennen blogia en tainnut seurata juuri lainkaan uutuuksia - niitä vain putkahteli jostain kirjastoon ja lueskelin mitä sattuu. Aivan holtitonta menoa siis... ;)

    Saankohan minäkin joskus itseni patistelua Pohjantähti-trilogian pariin... ei kuulu viisivuotissuunnitelmaan, mutta ehkä sitten eläkeiässä. :D Bloggausintoa sinulle myös jatkossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis täysin holtitonta, muistan välillä kirjastossa ihan turhautuneena pyörineeni, että mitä IHMETTÄ sitä lukisi kun tiedot hyvistä kirjoista oli niin rajallisia. Eikä sanaakaan, että olisin tiennyt milloin mikäkin kirja julkaistaan! Hah!

      Ja patistele ihmeessä, luulin itsekin että se olisi jotenkin vaativampikin lukukokemus, mutta jos 21-vuotias minäni sen on aikoja sitten saanut luettua, saa sen ihan varmasti kaikki muutkin. :) Joskus sitten ainakin! Ja kiitos :>

      Poista
  8. Oot varmaan sama Laura jolla oli ennen lifestyleblogi, oothan? Luulin ettet bloggaa enää ja olin sen vanhan blogin salainen fani. Nyt oli kiva yllätys löytää tänne jonkun toisen blogin sivupalkista.

    Listallasi oli aika paljon kaikkia tuttuja juttuja itsellenikin, vaikka bloggaan kirjoista vain osa-aikaisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama sama, hauskaa että olet löytänyt mukaan tännekin, tervetuloa :) Pitää käydä tutustumassa sinunkin blogiisi nyt!

      Poista
  9. Onnittelut puolikkaasta kirjablogivuodesta! Olet ollut hurjan aktiivinen bloggaaja ja sinun kirja- ja muita juttuja lukee aina mielellään, ihanaa että aloitit kirjabloggaamisen!

    Minulla tulee vuosi täyteen ihan näinä päivinä ja allekirjoitan jokaisen kohdan minkä nostit esille. Varsinkin juuri ilmestyneen kirjallisuuden määrä on noussut huimasti. Ennen minulla ei mitään mielikuvaa lähiaikoina julkaistavista kirjoista, mutta nyt yksi jos toinen uutuus polttelee aina mielessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja kiitos myös kauniista sanoistasi :>

      Ja ah, jotenkin ajattelin, että sinäkin olisi blogannut pidempään, ollut mukana "aina"! Ihana on ollut sinunkin blogisi tätä kautta löytää, päästä mukaan kirjavarkauksiesi pariin. Ja uutuuskirjallisuudessa kun on vielä sekin hyvä puoli, että kun sitä näkyy paljon muidenkin blogeissa, pääsee luetustaan myös keskustelemaan enemmän. Ja sepä tässä puuhassa ehkä parasta onkin!

      Poista
  10. Lämpimät onnittelut puolesta vuodesta! Minustakin tuntuu kuin sinä olisit ollut kirjabloggaajana kauemmin, niin mieltynyt olen blogiisi ja käyn lukemassa kaikki postauksesi, vaikken aina kommentoi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja ihana kuulla! Sinunkin blogisi on yksi parhaista löydöistä pitkään aikaan, tämä ei tosiaan tuntuisi miltään ilman teitä muita bloggaajia :>

      Poista
  11. Hienoja huomioita ja hyviä ajatuksia, monessa asiassa huomaan, että minulle on käynyt samoin kirjablogin aloittamisen myötä. Vaikka itsellä vuosia on takana jo yli viis (!). Ihanaa, että ylipäänsä aloitit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihanaa oli aloittaa! Olet ollut pitkään inspiraationi, luin (kommentoimatta tosin) pitkään ainoana kirjablogina silloin tällöin sinun blogiasi! :)

      Poista