keskiviikko 31. elokuuta 2016

ELOKUUN LUETUT


Jälleen vierähti kuukausi pelkän kotimaisen kirjallisuuden parissa. Ja paperilla niin kovin samankaltaisten teostenkin, vuoden sisällä ilmestyneitä, nuorehkojen suomalaisten naisten kirjoittamia kirjoja, ihmissuhteista ja rakkaudesta, enemmän tai vähemmän. Vaan kovin oli omanlaisiaan jokainen, ei enää kansien välissä samanlaisia tai yhtä kaavaa toistavia. Ehkä rakastan kotimaista kirjallisuutta niin paljon, koska rakastan suomen kieltäkin - kun kirjallisuutta lukee omalla äidinkielellään, suoraan kirjailijalta lukijalle, ilman sitä kääntäjää välissä, saa siitä ne pienimmätkit nyanssit ja rivien välit irti. Niistä saa suoraan sen, miten kirjoittaja ajatteli, ja niistä saa ne kauneimmat sanayhdistelmät, lauserakenteet, kielikuvat ja sanomattomuudet ihan täysin omin tulkinnoin. Sitä lukee mielellään, siitä ei menetä mitään.


Ja tässäpä vielä ne kuukauden kirjat postauslinkkeineen:


Jälleen kuusi kirjaa, 1715 sivua ja siihen vielä risat kesken olevaa päälle. Kuukauden ehdottomiksi lempikirjoiksi nousi Lempi sekä Kaksi ihmistä minuutissa, ne tulevat todennäköisesti olemaan aika korkealla kumpikin ihan jo noin koko vuodenkin mittakaavassa. Lempissä rakastin kieltä ja rohkeutta, Kahdessa ihmisessä minuutissa erilaisuutta ja kykyä ottaa kantaa alleviivaamatta. Varsinaisia floppeja tai pettymyksiä kuukauteen ei mahtunut, hyvin voi kyllä tämä meidän nykykirjallisuutemme Suomessa.


Muuten elokuu onkin ollut varsin hektistä, ehkä siksikin tähän rauhalliseen ja kauniin maailevaan kielimaisemaan on ollut niin ihana upota. Olen aloittanut taas työt pitkän loman jälkeen, saanut uuden työtiimin, uuden esikouluryhmän, ollut kolme viikkoa väistötiloissa, pienessä kopperossa ja nyt viime päivät puurtanut tunteja työpäivän päälle uusissa tiloissa, että saataisiin pian jo siellä valmista. Olen myös ilmoittautunut avoimen ylipiston etäverkko-opintoihin ja läsnäolevaksi Itä-Suomen yliopistoon. Olen tsempannut itseni uutta varten, järjestänyt niin, että olen vielä yhden vuoden töissä ja sitten opiskelen täysipainoisesti. Ihan toisella puolella Suomea, mutta onneksi ajatukseen ehtii tottua tässä vajaassa vuodessa. Ja toisaalta täytyy taas todeta, että on se ihmismieli kaikkein omituisin. Suurin unelmani kun lukiossa oli muuttaa Helsinkiin, asua, opiskella ja työskennellä täällä. Täällä asuessani viime vuodet olen taas kaivannut ihan hurjan paljon takaisin Itä-Suomeen, kotimaisemiin, pienille paikkakunnille. Ja nyt kun kappas vain, sinne opiskelemaan pääsin, tuntuu, että haluaisinkin vain asua Helsingissä. Joopa joo, koitapa siinä sitten tehdä päätöksiä, kun mikään ei koskaan onnistu ilman jahkailua ja jossittelua. Mutta, kyllä tämä tästä. Onpahan testattu, sittenhän sen näkee, aina pääsee takaisin ja niin edes päin. Kootut kliseet, mutta ei ehkä ihan turhaan. Nyt nautin syksystä, syyskuusta, kirpeistä aamusta ja ruskasta. Ja ehkä myös hieman enemmän siitä käännöskirjallisuudesta. 

10 kommenttia :

  1. Heh, lukemistasi olen lukenut 4, viides on kesken ja kuudes on jo varattuna kirjastosta.

    Lempiin ihastuin, se on todella hieno kirja juuri kielen ja oman erilaisuutensa vuoksi. Kolme syytä elää oli tunnelmaltaan täydellinen, vaikka tarinalta jäin toivomaan hitusen enemmän. Frau oli hieno ja Taivaalta tippuvat asiat myös, joskin niiden lukemisesta on pieni hetki. Kaksi ihmistä minuutissa on vaikuttanut tosi hyvältä, mutta saa nähdä mikä on mielipiteeni kun viimeiset 100 sivuakin on luettu.

    Tiedätkö, olen itse maalta kotoisin ja jo lapsesta asti haaveillut kaupungissa asumisesta. Kaupungissa olen jo 16 vuotta viihtynyt, vaan nyt veri vetää maalle. Tosin sitten taas kun ajattelen, että asuisin oikeasti maalla, mietin, että no miten sitten voisin asua edelleen täällä, kaupunkiasunnossa. Että voisiko nämä jotenkin yhdistää?

    Mutta onnea opiskelupaikasta! Ja tottahan se, että aina pääsee takaisin. Yleensä kuitenkin enemmän katuu asioita, jotka jätti tekemättä kuin niitä, jotka teki.

    Ihanaa syksyä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin menee kirjamaut yksiin ;>

      Ja niin se todella on, en antaisi itselleni koskaan anteeksi jos en nyt lähtisi noita jatko-opintoja suorittamaan. Ja onpahan hyvä testi nyt miten oikeasti viihdyn pienemmällä paikkakunnalla tosiaan, asuntohaaveet siellä päin Suomea ainakin olisi helpompi toteuttaa kun Helsingistä ei saa omalla budjetilla edes kaksiota lempialueilta... :D

      Poista
  2. Oletpa lukenut monta kovaa ja kovan oloista kotimaista! Taivaalta tippuvat asiat, Lempi ja Vieraat miellyttivät minuakin. Noista muista Frau kiinnostaa eniten.

    Olen ehkä samasta syystä kuin sinä rakastat kotimaista kirjallisuutta alkanut lukea yhä enenevissä määrin alkukieleltään englanninkieliset kirjat englanniksi. Käännöksessä katoaa aina jotain alkuperäistä. Toki luen yhä edelleen käännöskirjojakin (muut kuin enkunkieliset on pakko, harmi, etten osaa tarpeeksi hyvin mitään muita kieliä) ja useimmiten käännökset ovat oikein hyviä, mutta joskus sitä saattaa pysähtyä miettimään, että mitenköhän tämä ja tämä asia on ilmaistu alkukielisessä teoksessa.

    Tsemppiä uusiin tuuliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :* Ja minun niin pitäisi tsempata itseni taas lukemaan enemmän englanniksi, se on jäänyt hyvin vähälle lähivuosina. Sekin jo antaisi enemmän, toisi lähemmäs alkuperäistä vaikkei ihan omaa äidinkieltä olisikaan, mutta saisi siitä kuitenkin sen verran jo enemmän irti että kannattaisi aktivoitua senkin suhteen. :)

      Poista
  3. Muutaman olen minäkin listaltasi lukenut, loistavia kirjoja! Itse huomaan kanssa lukevani kotimaista, ja kuuntelevani oikeastaan äänikirjoina englanninkielisiä. Haaveena on palautella ruotsia ja saksaa sen verran mieleen, että niillä onnistuisi jotain lukemaan.

    Avoimet etäopinnot täällä myös täksi syksyksi aloitettu, samaan aikaan jännittää ja odottaa niiden alkaminen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä sinullekin niiden kanssa, toivottavasti sujuvat hyvin! :) Englanninkielinen kirjallisuus pitäisi kyllä palauttaa alkuperäiskielellä minunkin lukuvalikoimiini, en ole tainnut Pottereiden jälkeen lukea mitään englanniksi, apua! Ne tosin suomeksi ensimmäistä kertaa kaikki vasta kaksi vuotta sitten, mutta toisaalta niiden suomennos onkin aivan hurjan laadukasta, olisi voinut tarttua jo aiemminkin. :)

      Poista
  4. Olitpa poiminut monta "kovaa kotimaista" elokuulle :) Piti ihan tarkistaa omien kotimaisten määrä ja oli niitäkin 3/9, vaikka sain ensin mieleeni vain Fraun. Lempiä on hehkutettu niin paljon, että se on noussut minunkin lukulistalle.

    Tsemppiä työkuvioihin ja onnea opiskelupaikasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä kertyi tosiaan juu, tosin vähän tahattomastikin kun oli melkein luettava siinä järjestyksessä kun kirjastovarauksista itselleen sai :D Oli noista monia jo odoteltukin. Lempi kannattaa lukea ehdottomasti, se oli positiivinen yllättäjä!

      Ja kiitos kovasti :-*

      Poista
  5. Täällä yhtä tuoretta blogisi lukijaa kiinnostaisi tietää, oletko lukenut Linda Olssonin romaania/ovatko sinulle yhtään tuttuja? Kaunis kiitos blogistasi, olen hullaantunut! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi kiitos, ihana jos olet täällä viihtynyt! <3 ja kirjailija on minulle nimenä tuttu, mutta en ole. häneltä mitään lukenut enkä tainnut lukulistallekaan koskaan laittaa. pitää tutustua tarkemmin :)

      Poista